Nordea yrityksenä




Aikaisempi kirjoitukseni sai minut miettimään: olisiko jo aika ymmärtää Nordean liiketoimintaa paremmin? Mistä Nordea saa rahansa? Mikä muu on vaikuttanut kurssin laskuun, kuin suuttuneet Ruotsalaiset? Miten Nordea aikoo vastata alan muutokseen? Entä onko muuta mitä tulisi ymmärtää?

Näihin kysymyksiin minulla oli ajatukseni, mutta tarkemmin kun asiaa alkoi pohtimaan, niin ei minulla oikeasti ole ollut ymmärrystä edes pankkien ansaintalogiikasta. Moni varmasti ajattelee, että pankit saavat rahansa lainoista ja siitä että ihmiset tallettavat rahansa pankkiin. No, kyllähän se on totta siinä mielessä, että osa pankin rahoista tulee siitä, mutta siinä ei varmasti ole koko tarina. Kurssien laskuun on tietenkin vaikuttanut heikentynyt tulos ja epävarmat näkymät Ruotsalaisten tunteiden lisäksi, mutta mistä nämä asiat oikeasti johtuvat? Ehkä helpoiten nähtävissä oleva syy on kumminkin Nordean järjestelmien uusimisrumba, mikä vaikuttaa positiivisesti alan muuttuessa. Mutta onko siinä kaikki mitä Nordea tekee?

Selvittääkseni lisää omistamani yrityksen toiminnasta ei auttanut, kun avata toimintakertomus vuodelta 2017 ja katsoa sitä kriittisin silmin. Toimitusjohtajan katsaus vuoteen on täynnä positiivista hömpötystä. Niinkin paljon, että se alkaa kuulostaa mainokselta. Pääsanoma on, että Nordea haluaa olla ”agile ja robust” pankki, mikä viittaa siihen, että Nordean markkinoinnissa pidetään siitä miltä agile ja robust kuulostavat. Ketteriähän ovat nykyään kaikki, varsinkin vankimmin hierarkkiset organisaatiot kuten pankit ja armeija. Sarkasmi sikseen. Mitenhän tämä ketteryys sitten näkyy pankissa? Jos kirjoituksesta pitäisi arvata, niin todennäköisesti lisäämällä ulkopuolisten tahojen mahdollisuutta vaikuttaa pankin palveluihin. Hierarkiaakin pienennetään potkimalla tuhansia työntekijöitä pois, siten saavutetaan matalampi hierarkia, kun välistä poistuu kerroksia. Ei tästä kyllä saa positiivisen kuulosta, muuta kuin miettimällä asiaa täysin vanhanliiton businessmies näkökulmasta: pienemmät kulut = parempi tulos.

Ei katsaus onneksi täysin negatiivinenkaan ole. Siitä selviää, että Nordealla on menossa suuri muutoksen aika, ei niinkään pankin kivikautisessa ajattelumallissa, mutta toimintamallissa. Jopa vanhanaikainen ajatustapa antaa tietä palveluiden uudistamistarpeelle. Nordea haluaa olla ensimmäisten joukossa tuomassa markkinoille palveluita mitä uuden sukupolven asiakkaat haluavat käyttää. Pankki haluaa helpottaa sekä asiakkaiden, että ulkoisten palveluntarjoajien arkea, avaamalla pankkitoimintaa helpommin yhdistettäväksi nykyisten ja tulevien järjestelmien kanssa. Esimerkkinä pankki antaa Apple Pay integraation ja toimintaesimerkkinä API rajapintojen avaamisen joukolle kehittäjiä. Positiivista.

Nordea on lisäksi johtava pankki pohjoismaissa. Sen 4 eri liiketoiminta-aluetta ovat Personal banking, Commercial & business banking, Wholesale banking ja Wealth management. Personal banking on henkilöasiakkaiden palveluiden osa-alue. Se tuotti pankille 28% tuloksesta viime vuonna. Sen osuus liikevaihdosta on 30%. Commercial and business banking on yritysasiakkaiden palveluihin keskittyvä osa-alue. Sen osuus liiketuloksesta on 16% ja liikevaihdosta 20%. Yhdessä nämä osa-alueet siis tuovat 50% liikevaihdosta yritykselle, mutta vastaavat vain 44% liiketuloksesta. Ei erityisen huonosti, mutta ei myöskään erityisen hyvin. Wholesale banking osa-alue taas viittaa suurimpien yritysten rahoitusratkaisuihin keskittyvä osa-alue. Se vastaa 19% pankin tuloksesta ja 20% liikevaihdosta. Tämä osuus kumminkin tekee siitä omien sanojensa mukaan pohjoismaiden suurimman wholesale pankin. Viimeinen osa-alue on wealth management, mikä viittaa säästämisen ja sijoittamisen tuotteiden osuuteen. Tämä on selvästi pankin tuottavin osa-alue, minkä osuus on 29% tuloksesta vain 22% liikevaihto-osuudella. Lopuksi pankki antaa vielä epämääräisen Group functions and other osuuden minkä tehtävää en ymmärrä, mutta mikä vastaa 9% tuloksesta ja 8% liikevaihdosta. En löydä ainakaan helposti, että miten tällä osa-alueella tuotetaan rahaa, koska selityksessä puhutaan tietoturvasta jne., mitkä oman ymmärrykseni mukaan vain säästävät rahaa, eivät generoi sitä.

Nyt kun minulla on parempi ymmärrys pankin liiketoiminnasta, on aika yrittää ymmärtää mikä on mennyt pieleen viime vuoden aikana. Ei auta kun todeta, että se tieto ei ainakaan selviä tästä markkinointipainotteisesta toimintakertomuksesta. Siispä googleen, löytääkseni muiden ajatuksia asiasta ja selvittääkseni onko niissä perää. Kuten yleensäkin, ensimmäisenä vastaan tulevat arvosijoittajia kiinnostavat asiat: tulos tippunut useamman kvartaalin ajan. Selvä. Itse en halua kiinnittää liikaa huomiota numeroihin. Suurin osa sijoittajista katselee numeroita ja se heijastuu kurssissa. Arvosijoittajilla on nykyään haasteellista voittaa markkinat, kun koneet sijoittavat laskukaavojen mukaan ja siten ohjaavat kurssia sinne, minne sen pitää numeroiden perusteella mennä. Itseäni kiinnostaakin taustalla vaikuttavat tekijät. Onko organisaatiossa tapahtunut jotain mikä laskee tulevaisuudennäkymiä merkittävästi?

Yksi syy laskeneeseen tulokseen on jatkuvat investoinnit, mitä Nordea tekee pärjätäkseen uusien digitaalisten palvelujen maailmassa. Tällaiset investoinnit ovat mielestäni vain hyviä ja jos se laskee arvoa, niin itse ainakin pyrin tarttumaan sellaisiin tilanteisiin. Mutta investoinnit eivät varmasti ole ainut syy tuloksen tippumiseen, koska myös liikevaihto on tippunut. Mistä se siis johtuu?

Koska en löytänyt suoraa vastausta tähän, päätin selvittää onko jokin osa-alue kärsinyt eniten. Näyttäisi siltä, että whole sale osa-alue, eli suurten yritysten rahoituspalveluiden osa-alue on laskenut eniten. Sen liikevaihto-osuus laskevasta liikevaihdosta on ollut 24% vuonna 2015, 23% vuonna 2016 ja 20% vuonna 2017. Varainhoito osa-alueen liikevaihdon osuus taas on kasvanut, muiden osa-alueiden pysytellessä lähes yhtä suurina. Eli voisiko ongelma olla siinä, että suuret yritykset eivät ole enää tyytyväisiä Nordean palveluihin? Nordea itse kyllä huomauttaa asiakastyytyväisyyden olevan hyvä kyseisellä osa-alueella. Lisäksi ymmärtääkseni Venäjän tuotot ovat laskeneet hyvin merkittävästi ja vaikuttavat siten negatiivisesti liikevaihtoon tällä osa-alueella.

----

Ei tämä nyt vielä vakuuttanut. Siispä annoin asian olla pari päivää ja yritin selvittää asiaa uudelleen. Nyt kasassa alkaa olla ymmärrys siitä, että nykyinen markkina-arvo perustuu markkinaspekulaatioon. Pelätään markkinoiden tilaa, mm. Ruotsin asuntomarkkinoiden aiheuttamaa riskitilaa, missä korkotasojen noustessa moni asuntovelallinen on pulassa. Tässä kumminkin unohdetaan, että asiat eivät yleensä ole niin yksinkertaisia. Korkojen noustessa pankki alkaa saamaan lisää tuloja. Menee aikaa kunnes ensimmäiset asiakkaat eivät pysty maksamaan lainojaan. Pankki ottaa tappion vastaan ja myy asiakkaan asunnon, pienentäen omaa tappiotaan. Samaa aikaa kasvava korkotaso taas pitää tuloksen suhteellisen vakaana. Ei, en väitä, että asia olisi näinkään yksinkertaista, mutta tuossa on eräs asia mikä keskustelussa unohdetaan mainita.

Toinen spekulaation kohde on PSD2-direktiivi. Se pakottaa pankit muuttumaan. Muutos tuntuu myrkylliseltä sanalta monelle sijoittajalle. Itselleni muutos on ainut syy sijoittaa. Sanoessani tämän, en etsi yritysesittelystä tai analyysistä sanaa ”muutos”, vaan etsin yrityksiä mitkä eivät toimi samalla tavalla, kuin ”aina ennenkin”. Se ei toimi. Tai se on oma ajatukseni asiasta. Mikä tämä PSD2-direktiivi sitten on? Lainatakseni Finanssivalvonnan sivuilta:
Maksupalvelulain soveltamisalaa tullaan laajentamaan tuomalla ns. kolmannet palveluntarjoajat sääntelyn ja valvonnan piiriin. Uusia maksupalveluiden tarjoajia ovat:

maksutoimeksiantopalvelun tarjoajat (Payment Initiation Service Providers, PIS)
tilitietopalvelun tarjoajat (Account Information Service Providers, AIS)

Tilinpitäjäpankkien on mahdollistettava näille kolmansille palveluntarjoajille pääsy asiakkaiden tileille asiakkaan nimenomaisen suostumuksen perusteella. Maksutoimeksiantopalvelun tarjoajalla ja tilitietopalvelun tarjoajalla on oikeus hyödyntää maksutiliä pitävän pankin asiakkaalle tarjoamia vahvan tunnistamisen menettelyjä"
Käytännössä tämä tarkoittaa, että pankkipalveluja täytyy avata kolmansille osapuolille. Nykyisellään pankit tuhlaavat rahojaan, jos eivät muuta palvelujensa rakennetta, mutta mitä Nordea parhaillaan tekee? Muuttaa niitä. Mielenkiinnolla odotan tulevaisuutta, en pelolla.

Eivät nuo riskit vaikuta kovin pelottavilta enää tämän laskun jälkeen.

Mitä Nordea itse väittää itsestään? ”We want to be faster, more agile, less hierarchical, and always put the customer at the heart of our thinking and actions, organizing our actions in line with customer needs.” Hienoja sanoja, mutta toistaiseksi tämä on vasta tavoite. Nordea on epäonnistunut asiakassuhteissaan aika pahasti viime aikoina. Ruotsissa se hermostutti koko Ruotsin, ei tyytynyt omiin asiakkaisiinsa. Suomessa se sekoitti asiakkaiden pään uudella ”selvemmällä hinnastollaan”. Itse aloin miettimään pankin vaihtoa. Nyt kun asia on selvennyt, Nordea ilmeisesti vain haluaa ärsyttää, ei viedä rahojani. Joudun siis asentamaan kännykkääni mobiilipankin ja käydä välillä katsomassa rahojani kännykällä. Ajatushan tässä on taustalla, että saadaan ihmiset käyttämään uusia palveluja mihin on käytetty rahaa, mutta näin ei kyllä tehdä asiakkaasta tyytyväistä. Ehkä pankin ajatus on, että mylläämällä nyt kunnolla päästään tulevaisuudessa nopeammin tilanteeseen missä kaikki ovat taas tyytyväisiä. Mene ja tiedä.

Nyt kun laskenut arvostus on selkeämpi, on aika katsoa Nordean tulevaisuuden näkymiä. Mielestäni monet asiat mitkä näyttävät tällä hetkellä huonoilta, tulevat vaikuttamaan positiivisesti pankin tulevaisuuteen. Moni on varmasti huolestunut siitä, että Nordea ei näytä kasvun merkkejä näin nousukaudella. Omasta mielestäni Nordea kumminkin investoi oikeaan aikaan. Nousukaudella uudistumisen riski on pienempi, koska huonompikin yritys pärjää ja siten ongelmat mitkä muutoksesta seuraavat eivät ole niin vakavia liiketoiminnan kannalta. Muut pankit eivät tietääkseni tee yhtä suuria muutoksia tällä hetkellä ja Nordea pääsee tässä asiassa vielä etulyöntiasemaan.

Tulevaisuudessa pankkien rooli muuttuu ja niiden paremmuus mitataan digitaalisissa palveluissa. Niistä tulee ikään kuin ohjelmistoyrityksiä, mitkä ovat erikoistuneet niin sanottuun fintechiin. Pankit jotka ymmärtävät tämän tulevat pärjäämään ja pankit jotka eivät ymmärrä sitä, eivät ainakaan tule olemaan merkittävässä roolissa. Pankki joka pelaa korttinsa oikein voi tehdä itsestään rahan keskuksen ja mahdollistaa muiden palveluntarjoajien edesauttaa sitä siinä. Edes Apple ei yritä olla ainut joka tarjoaa appejä käyttäjilleen vaan se valjastaa muut palveluntarjoajat tuottamaan omalle yritykselleen arvoa. Pankeilla on mahdollisuus uudistaa itsensä samaan suuntaan tulevaisuudessa. Toivottavasti tämä on ymmärretty myös Nordeassa.

Eräs mielenkiintoinen asia Nordeasta on, että se on eräs ainut listattu lohkoketjuyritys Suomessa. Tämä saattaa tulla yllätyksenä monille, mutta Nordea kehittelee lohkoketjuteknologiaan perustuvia ratkaisuja. Lohkoketjut ovat mielestäni fintechin tulevaisuuden teknologiaa. Niille jotka eivät ole asiaan perehtyneet, niin lohkoketjut todennäköisesti tuovat mieleen vain Bitcoinin, jos edes sitä. Nordea ei kumminkaan ole kiinnostunut Bitcoinista, vaan teknologiasta sen taustalla. Valjastamalla lohkoketjuteknologian esim. asuntokauppaan, Nordea pystyy yhdessä muiden toimijoiden kanssa rakentamaan kustannustehokkaan, turvallisen ja ennen kaikkea helposti jaettavan tiedon asiakkaiden asunto-omistuksista. Tämä projekti on siis jo valmisteilla, mutta en tiedä mikä sen aikataulu on. Joka tapauksessa lohkoketjut ovat tulevaisuutta ja omistamalla yrityksiä jotka siitä hyötyvät, hyötyy itse tulevaisuudessa yrityksen tuloksentekokyvyn parantumisessa.

Tässä on tullut jo kirjoitettua melko paljon yhdestä yrityksestä siispä totean tähän loppuun, että ostan lisää Nordeaa jos kurssi vielä laskee alle 8.50€/kpl. Kurssin ollessa 8.50 eurossa osinko on 8% pysyessään yhtä korkealla. Se on mielestäni ihan hyvä kokonaistuottona, vaikka kävisi niin, että osake ei nouse takaisin edes 10€/kpl mitä itse oletan tapahtuvan vuoden sisällä. Jos taas kurssi laskisi, niin tuotto omalle sijoitukselle olisi silti todennäköisesti yli 7% ensi keväänä. Lisäksi uskon, että 10 vuoden päästä nykyinen sijoitus on vähintään tuplannut itsensä, mikä on yleinen asia mitä kysyn itseltäni, ennen kuin sijoitan mihinkään yhtiöön.

Vaikka tekstiä tuli paljon, joku osaa varmasti vielä lisätä jotain. Yksinkertainen yhtiö tämä Nordea ei selvästikään ole. Jos joku on erimieltä jostain asiasta kanssani, kuulisin mielelläni muitakin mielipiteitä.


Disclaimer: Omistan Nordean osakkeita, mutta en ole ymmärtänyt Nordeaa yrityksenä aikaisemmin. Kirjoituksen tarkoituksena oli kirjata ylös omat ajatukseni Nordeasta selvittelyn jälkeen. Kirjoituksen tarkoitus ei ole suositella tai olla suosittelematta Nordeaan sijoittamista. Kaikki mitä kirjoitan, on vain omia mielipiteitäni.



Kuvalähde: Wikipedia - Arto Alanenpää

Kommentit

  1. Hieno kirjoitus ja pohdiskelu. Käsittääkseni aika iso syy tuloksen laskuun löytyy "Venäjän riskin vähentämisestä". Juttua asiasta:
    http://www.iltalehti.fi/talous/201804252200902434_ta.shtml

    Itsellä tulee tuosta käsitys, että Venäjän pankkitoiminta ei ollut niin auvoista kuin ajateltiin. Kuviot ovat maassa omat ja ei sopineet ehkä sitten Nordean imagoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Venäjällä toimiminen ei varmasti ole helppoa. En tiedä miten suuria päätöksiä Nordean kokoisessa yrityksessä tehdään, mutta aika erikoista jos "toimintaympäristön" erilaisuus on tullut yllätyksenä. Noh, ovat sitä muutkin yritykset tulleet sieltä ihmeissään takaisin.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Gofore listautumisanti – Turhauttavan kallista

Pohdinta: Miten sijoittaisit miljoona euroa?

Parisuhde ja sijoittaminen