Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Ovatko loppuvuoden yritysostot joululahja sijoittajille?

Kuva
Moni suomalainen yritys on viime aikoina asettunut ostavien yritysten tähtäimeen. Joukkoon kuuluu mm. Kotipizza, Amer Sports ja Basware. Onko se hyvä asia sijoittajan kannalta? Voiko suurissa preemioissa olla huonokin puoli? Kukaan tuskin on täysin tyytymätön, jos itse omistama yritys ostetaan pois suurella preemiolla. Moni ajatteleekin, että yritysostot mitkä tapahtuvat tai minkä tarjousaika alkaa joulun alla on ikään kuin joululahja sijoittajalle. Harva jää miettimään mitä se saattaa tarkoittaa. Onko kyseessä joululahjaksi naamioitunut ryöstö? Tosiasia on se, että yritykset mitkä ostavat muita yrityksiä eivät tee hyväntekeväisyyttä. Ajatuksena ei ole tuottaa joulumieltä omistajille, eikä tarjota reilua hintaa koska vanhat omistajat ovat niin hyviä tyyppejä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ideana on hyötyä ostoksesta itse. Onko kyseessä sitten ryöstö? No en menisi niinkään pitkälle. Vihamieliset yritysvaltaukset ovat asia erikseen. Normaaleissa yritysosto tilan

Rovio Entertainment osakkeen tulevaisuuden näkymät (tilanneanalyysi 2018)

Kuva
Rovio Entertainmentin eli Rovion vuosi on ollut odotetusti huonompi kuin edellinen vuosi. Moni miettiikin miltä tulevaisuus näyttää? Entä mitä osakkeen arvolta kannattaa odottaa? On aika tehdä analyysi tämän hetkisestä tilanteesta ja mitä sijoittajan kannattaa odottaa seuraavalta vuodelta. Kertaan ensiksi hieman lukuja ja katsotaan sitten mielenkiintoisempia asioita. Aloitetaan analyysi käymällä läpi hieman kolmannen kvartaalin taloustietojen lukuja Kolmannella kvartaalilla yritys nosti koko liikevaihtoaan hieman suhteessa edelliseen vuoteen. Tosin nousu oli vain 0.5%. Tällainen liikevaihdon nousu lukeutuu mielestäni normaaliin markkinoiden vaihtelevuuteen. Huolestuttavaa oli kuitenkin, että pelien liiketoiminta laski hieman edellisvuodesta. Kun tutkin Rovion tilannetta kurssin romahduksen jälkeen, olin ymmärtävinäni, että peliliiketoiminnan liikevaihdon pitäisi kasvaa reilusti koko tämän vuoden. On kuitenkin huomattava, että käyttäjähankintainvestoinnit las

Miten muotoilu ja suunnittelu vaikuttavat yrityksen arvoon? (Design value index)

Kuva
** Oletko koskaan miettinyt mikä tekee yrityksestä houkuttelevamman kuin muut vastaavat? Voiko vastaus löytyä muotoilusta (design) ja liiketoiminnan suunnittelusta ? Miten ne vaikuttavat yrityksen arvoon? Voidaanko sitä mitata indeksissä (value index)? Osakesijoittamisessa on täysin normaalia yrittää löytää parhaat yritykset, keinoja on monia. Yleisin nykyään lienee arvosijoittaminen mikä on noussut lähes kaikkien sijoittajien tietoon. Muita muotoja, listatakseni muutaman: laatusijoittaminen, osinkosijoittaminen ja bisnessijoittaminen. Viimeisenä mainittu on lähimpänä omaa tyyliäni (Termin lanseerannut Mika Hyttinen *lisätietoa kirjoista ). Uskon ideaan, että osakesijoittaminen niin kuin moni muukin asia on parhaimmillaan, kun ymmärtää sen taustalla olevat vaikuttajat. Voiko yksi arvokkaiden yritysten taustalla oleva vaikuttaja olla muotoilu/ suunnittelu (design)? Törmäsin sattumalta tutkimukseen missä oli tutkittu juurikin kyseistä asiaa. Tutkimusta varten ol

Suorat osakesijoitukset tappiolle

Kuva
Suunta muuttunut Nyt on päässyt käymään niin, että suorien osakesijoitusteni arvo on tippunut ostoarvoaan alemmas. Markkina-arvo salkussani on noin 1.9% tappiolla. Syykin tähän on selvä. Olen kasannut riskiä salkkuuni jo useamman kuukauden ostamalla Vincittiä samalla, kun se on pudonnut. Olisinko voinut toimia eri tavalla? Salkun markkina-arvon lasku pistää miettimään: onko tietoisesti riskinen strategiani oikeasti viisas, vai pitäisikö minun vain toimia defensiivisemmin? Ei olisi vaikea toimia tilanteeseen nähden defensiivisemmin, koska jos olisin sijoittanut mihin vain muuhun omistamaani yritykseen viimeisten kuukausien aikana, ei salkkuni markkina-arvo olisi laskenut niin paljon. Kun sijoittaa putoavaan kurssiin niin väkisinkin ottaa riskin, että lasku jatkuu. Kun kurssi vain jatkaa laskuaan aina kuukaudesta toiseen, niin riski vain kasvaa. Kääntyykö kurssi ikinä? Ilman riskiä, ei voi voittaa Jos ollaan rehellisiä, niin näin suuren riskin ottaminen

Säästäminen ja laihduttaminen ovat samanlaisia tavoitteita

Kuva
Säästämisessä on hyvin paljon samaa kuin laihduttamisessa. Molemmissa tavoitteena on vähentää kulutusta. Toisessa rahan kulutusta, toisessa ruoan kulutusta. Tuloskin on usein sama: epäonnistuminen. Taloudenhallintaa voidaan verrata painonhallintaan. Kumpaakin voidaan tehdä onnistuneesti hetken, mutta ne usein päättyvät siihen, että palkitaan itseä hyvästä onnistumisesta ja palataan samaan tilanteeseen kuin ennenkin. Niin kuin painonhallinta, myös taloudenhallinnan täytyy olla elämäntapa, että se oikeasti onnistuu. Jos pyrkii laihduttamaan, tuskin tulee onnistumaan. Tyypillisesti se toimii vain, jos tavoitteena on pudottaa muutama kilo, koska viime aikoina elämäntapa on muuttunut huonompaan suuntaan ja halutaan palata vanhaan tuttuun elämäntapaan. Samoin jos yrittää säästää paljon kerralla, niin todennäköisesti säästää hetken ja kuluttaa lopulta vieläkin enemmän. Elämäntapaa muuttamalla onnistuu sekä laihduttaminen että säästäminen Onnistunut taloudenhallinta, s

Suomalaiset kuluttavat taas enemmän kuin tienaavat

Kuva
On vähintäänkin huolestuttavaa, kun kulutus nousee nopeammin kuin palkka. Viime viikkojen aikana mediassa on puhuttu siitä miten suomalaiset eivät säästä hyvinä aikoina. Tienattu raha kulutetaan ja jopa ”lainataan huomiselta”, koska ajat näyttävät taas paremmilta kuin pitkään aikaan. Todennäköisesti tämä johtaa taas kriisiin, kun ensimmäiset ongelmat yleisessä taloudellisessa tilanteessa alkavat. Mistä on kyse? Aiheesta on kirjoitettu mm. täällä: https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaiset-kuluttavat-enemman-kuin-tienaavat-talous-voi-kuitenkin-kaantya-arvaamatta/18cbf752-36b2-3af6-9e76-973d756aa466 . Taloudenhallinta on suomalaisille tuttu termi ja väittäisin, että jokainen tietää miten säästetään ja miten rahaa kuluu vähemmän, jos oikeasti asiaa miettii. Ongelma onkin usein, että talousongelmat nähdään huomisen ongelmana tai ongelmana mille nyt vain ei voi mitään. Suomalaiset ovat perinteisesti kansaa joka säästää tilille huonojen aikojen varalle. Linkk

Yhteenveto listautumisista

Kuva
”Listautumisten huippu on taas nähty”, kuulee usein tänä päivänä. Helsingin pörssissä on nähty nyt jo muutama vuosi ennätys määrä listautumisia. Osa onnistuneita, osa epäonnistuneita. Nyt moni on jo julistanut listautumisten huipun olevan ohi. Itse en uskalla todeta muuta kuin, ”vielähän niitä näyttä tulevan”. Mene sitten ja tiedä. Omalla kohdalla innostukseni osakesijoittamisesta lähti liikkeelle Vincitin listautumisesta 2016 vuoden lopussa. Silloin kuvittelin törmänneeni ainutlaatuiseen mahdollisuuteen. Ehkä kuvittelen edelleenkin, mutta ainakin olen ymmärtänyt, että osakemarkkinoilla mahdollisuuksia on paljon enemmän kuin vain yksi. Eikä parasta tarvitse aina löytää. Riittää, että löydät paremmat kuin muut tai edes kaikki samat kuin muut (indeksisijoittaminen). Oli miten oli, Vincitin osakeannin menestys aiheutti suorastaan sokaisevan efektin omassa listautumisanti sijoittamisessani. Sijoitin DNAhan, sijoitin Fondiaan, sijoitin Goforeen, sijoitin Rovioon… Ottaen h

Paras korkoa korolle laskuri

Kuva
Vaatimaton otsikko kuvaa tavoitettani rakentaa paras korkoa korolle laskuri . Viimeisen parin viikon aikana olen tehnyt paljon iltatöitä luodakseni parhaan mahdollisen sijoitustuottolaskurin. Työ on vaatinut paljon miettimistä ja niin sanottua iterointia eli työvaiheiden toistamista, kunnes olen ollut tyytyväinen lopputulokseen. Aloittaessani lähestymistapani oli yrittää tehdä laskimesta mahdollisimman helppokäyttöinen. Inspiraation lähteenä haluankin nostaa esiin Rikkaan erakon oman version . Olen käyttänyt kyseistä työkalua usein, koska sen ansiosta korkoa korolle -efekti on helppo ja nopea hahmottaa, eikä aikaa mene rakenteen analysointiin vaan koko homma hoituu hiirtä käyttämällä. Käyttäessäni laskuria usein, törmäsin kuitenkin sen rajallisuuksiin ja aloin miettimään miten kyseistä kokonaisuutta voisi parantaa entisestään. Muutokset mitä aloin kaavailla, eivät enää olleet kiinni vain pienten muutosten tekemisestä vaan työkalun muuttamisesta itselleni sopivammaksi. Siksi