Parisuhde ja sijoittaminen


*

Onko parisuhteessa eläminen hankalaa, jos haluaa sijoittaa? Haittaako parisuhde menestymistä sijoittajana? Tässä on vain pari kysymystä mitä oletan, että parisuhteessa elävät ihmiset ehkä haluaisivat kysyä, mutta mitä eivät välttämättä tule kysyneeksi. Kysymyksiin vastaaminen ei kumminkaan ole yksiselitteistä.

Kuten parisuhde yleensäkin, eroaa se varmasti toisten ihmisten parisuhteesta merkittävästi. Olen kuullut, että parisuhteissa eniten riitoja aiheuttavat taloudelliset asiat. Sanon heti alkuun, että itselleni tämä on täysin vieras asia, mutta ymmärrettävissä oleva, koska oma suhtautumiseni rahaan on valtavirrasta eroava. Moni varmasti on tilanteessa, että toinen osapuoli kuluttaa kaikki rahansa tai ehkä jopa yhteisiä rahoja, käyttää rahaa holtittomasti niin sanotusti. On vaikea kuvitella miten itse reagoisin kyseisessä tilanteessa. Mielestäni jokainen voi kumminkin oppia käyttämään rahaa järkevästi. Jos toinen osapuoli parisuhteessa käyttää rahaa viisaammin, voisi toinen osapuoli mahdollisesti pyrkiä opettamaan toiselle rahan arvon. Noh, kirjoituksen alkuperäinen tarkoitus ei ollut alkaa luennoida siitä miten oman parisuhteen saa kuntoon tai vastaavaa. En koe, että olisin siihen pätevä. Alkuperäinen tarkoitus oli kertoa millainen tilanne omassa parisuhteessani on.

Meillä talousasiat ovat loksahtavat paikalleen niin sanotusti. Minun ei tarvitse huolehtia, että toinen käyttäisi rahaa holtittomasti, eikä hänen tarvitse huolehtia, että itse käyttäisin rahaa holtittomasti. Tietenkin rahaa käytetään hieman eri asioihin, itselleni teknologia on tärkeää ja käytän siihen paljon enemmän rahaa. Toiselle taas erilaiset hyödykkeet ja mahdolliset hyödykkeet ovat asia mihin rahaa kuluu. Itse käytän todennäköisesti enemmän rahaa omiin asioihini, mutta yleensä toinenkin osapuoli pääsee nauttimaan niistä.

Yhteistä meillä on kumminkin, että molemmat miettivät tarkkaan ennen kuin ostamme mitään muuta kuin ruokaa. Ruokaa, kun nyt vain tarvitsee ostaa elämiseen. Siitä emme säästele, mutta emme tuhlaakaan. Silläkin on eronsa. Talousymmärrys onkin ehkä yksi yhdistävä tekijä suhteessamme, vaikka se saattaakin kuulostaa hyvin epäromanttiselta. Palatakseni kumminkin alkuun, missä totesin, että eniten riitoja aiheuttavat juurikin talousasiat, ei meillä. On helpottavaa, kun ihminen jonka kanssa asuu, haluaa säästää rahaa samalla tavalla, kuin itsekin. On meillä muitakin yhdistäviä asioita totta kai, mutta en kerro niistä sen enempää.

Yhteinen ymmärrys kumminkin helpottaa, kun toiselle ei tarvitse selitellä miksi haluan sijoittaa. Olen parisuhteessa, kumminkin se joka on sijoittamisesta innostunut. Toinen vain tukee ja on kiinnostunut sen verran, että antaa minun hoitaa sijoituksiin liittyvät asiat. Koska tiedän, että sijoittamisessa on kumminkin omat riskinsä, päädyin siihen, että sijoitamme hänen varojaan (koska hän halusi) indeksi rahastoihin. Sillä tavalla en koe riskeeraavani hänen omaisuuttaan, koska luotan talouden nousuun.

Käytännössä sijoittaminen on kumminkin näyttäytynyt ”miesten hommana” parisuhteessamme. En ole kumminkaan tartuttanut uteliaisuuttani toiseen osapuoleen, mutta luottamus siihen, että minä tiedän mitä teen on taattu. Toinen osapuoli ei jaksa perehtyä sijoittamiseen, vaikka yritänkin sanoa, että ei se niin vaikeaa ole. Hän kumminkin ymmärtää, että sijoittaminen on tärkeää ja kuuntelee kun kerron sijoittamisesta ja tukee minua. En kai minä muuta tarvitsekaan. Vaikka taloudenhallinta onkin yhteinen into, sijoittaminen harrastuksena jää kumminkin minulle.


Miten muiden talouksissa? Te jotka elätte parisuhteessa, onko teille taloudenhallinta yhteinen asia, vai oletteko itse ainut osapuoli suhteessa, joka ymmärtää talouden päälle? Onko joku niin onnekas, että sijoittaminen on yhteinen ja tasapuolinen harrastus? Olisi mielenkiintoista kuulla muiden kokemuksia.



* Kuvalähde: flickr.com - JD Hancock

Kommentit

  1. Meillä menee niin että minä sijoitan osakkeisiin ja avopuolisoni harrastaa asuntosijoittamista. Jako on toiminut ainakin tähän asti ihan hyvin :)

    Mekin käytetään rahaa vähän eri asioihin. Se ei yleensä ole ongelma niin kauan kuin rahaa riittää yhteisiin juttuihin kuten matkusteluun ja ravintoloihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuo hullummalta kuulosta :) Voi olla, että itsekkin rekryän puolisoani asuntosijoittamiseen joskus kun rahaa on tarpeeksi vaikka edes hallinnointihommia hoitamaan :D

      Poista
  2. Itse sijoitan asuntoihin ja minulla 100tuhannen varallisuus nyt 23 vuotiaana ja miehellä.. no sillä ei ole mitään eikä hän osaa/halua säästää vaikka olen lupautunut tekemään budjetin ja suunnitelman. Mutta ei toista voi pakottaa. Harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu varmasti hieman turhauttavalta. Monella nuorella on vastaava suhtautuminen. Itse koen olevani hyvin erikoinen, kun sijoitan "jo" 26 vuotiaana. Ihmiset valitettavasti heräävät säästämiseen ja sijoittamiseen turhan myöhään. Parisuhteessa tuollainen saattaa suorastaan ärsyttää, tai itseäni varmaan ainakin ärsyttäisi. No, kunhan itse säästät ja jatkat samalla polulla :) Hieno saavutus sinun ikäisellesi.

      Poista
  3. Joo niin tuntuu monella olevan sellainen periaate että se riittää että rahat riittää kuukaudeksi. En oo vasta ku 2 asuntoa ostanut parinvuoden sisään mut on sekin nyt parempi ku ei mitään..:D kolmatta kattelen jo, yks ois tarjolla aika edullisesti mut isot remontit tulossa mihin hinta arvio 15t en kyllä usko että riittää se niihin mut jos riittäisi ostaisin heti :D oon aina ollut säästäväinen ja rahoja ei ole tullut koskaan vanhemmilta eikä ole mitään perintöjäkään koskaan tulossa. Ainakin tulevaisuus turvattu itelle ja mun 3v lapselle :)

    VastaaPoista
  4. Ja joo se ärsyttää kyllä että toinen tuhlaa kaiken ja sit vielä kavereidensa kuullen "haukkuu" pihiksi. Sanon vaan että mulla on ihan kaikki mitä minä ja mun lapsi tarvitsee ja saan kaiken minkä haluan kun on rahaa millä ostaa. Ei se varmaan ymmärrä miten pahalta tuntuu kun sanoo mulle niin. Ja vielä muiden kuullen. Olis varmaan pitänyt jättää sille kertomatta että mulla on rahaa ja sit kun pitäisi sitten myös olla lainaamassakin vähän väliä :/ ei oo helppoa ei :D ite olen aika köyhästä perheestä ja sukulaisetkin välillä pyytää lainaan miten kaikilta osaa kieltäytyä ku oon liian kiltti ja enkä halua valehella ettei oo rahaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelen itse, että kateus puhuu tuollaisissa tilanteissa. Syy siihen, että ei halua alkaa sijoittamaan ja säästämiseen monella on varmasti tabu siitä, että sijoittaminen on uhkapelaamista ja kerran me täällä vain elämme niin miksi säästää. Tai, että mitä niillä rahoilla sitten enää vanhana tekee. Jne. Kannattaa vain itse pitäytyä omassa tekemisessään. Maailma on täynnä valintoja. Jotkut valitsevat sen viiden euron kaljatuopin, jotkut tyytyvät ostamaan sen kaupasta eurolla ja jotkut eivät osta ollenkaan.

      Poista
    2. Näinpä ����

      Poista
  5. Me olemme asuneet yhdessä yli 10 vuotta, mutta emme ole yhdistäneet rahojamme. Molemmilla on omat pienet tulot ja omat pienet menot, ja rahasta ei ole koskaan riidelty. Yhteisistä ostoksista toki sovitaan yhdessä, kun kulut jaetaan puoliksi, esim. huonekalut ym. Molemmilla on samankaltainen asennoituminen rahaan ja molemmat on säästäväisiä. Toki pieniä erojakin löytyy, esim. minä ostan halpoja vaatteita ja mies kalliita. Kyllä mun on hankala kuvitella, että eläisin ihmisen kanssa, joka heti tuhlaa kaikki omat rahansa, saati sitten yhteiset!
    Toistaiseksi vain minä olen sijoittanut. Vähän riippuu, miten aloittaminen lasketaan, mutta noin vuoden olen sijoittanut aktiivisemmin (ja sitä ennen yli vuoden passiivisesti, kivijalkapankin rahastoon). Mieheni on enimmäkseen vain vähän saamaton sen suhteen, ei ole vain saanut aikaiseksi aloittaa sijoittamista, kun mitään suurta summaa ei kuitenkaan ole polttelemassa. Ehkäpä se innostuu mukaan sitten kun joskus tulee romahdus! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käy se niinkin. Meillä ei niinkään lasketa kuka maksaa mitäkin vaikka kummallakin on omat rahat. Toisaaltaan jos huonekaluja ostellaan niin yritetään maksaa puoliksi, ilman että tarvitsee siirrellä rahaa toisen tilille. Eli minä ostan tuon, sinä ostat tuon. Kumpikin sitten ostaa omat vaatteensa jne. mutta ruokaa emme laske.

      Se, että hän alkaisi sijoittamaan romahduksen aikana ei välttämättä tapahdu myöskään. Siinä vaiheessahan kokeneempiakin rupee pelottamaan, kun näkee vain punaista, vaikka tietääkin, että kyllä se vielä loppuu. Itse odottelen kovasti, että pääsen näkemään miten pää kestää jos tulee pitkäkin romahdus.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pankki ja pankin käsitys varallisuuden sijoittamisesta

Saavutatko/ saavutitko vanhempiesi elintason?

Pörssiromahduksen ennuste – mitä tehdä?