Tekstit

Elämäntapainflaatio käytännössä

Kuva
Kuvittele tilanne: Takana on useampi vuosi kituuttamista ja hermoja raastavaa rahattomuutta. Niin kuin monen opiskelijan tapauksessa, ei työnteko opiskelujen ohessa ole ollut helppoa. Töitä on tullut tehtyä silloin tällöin, mutta sen vaikutus taloudellisesti on ollut varsin pieni. Sitä paitsi se on vain hidastanut opiskelujen edistymistä. Kuukaudessa käytettävät tulot ovat vaihdelleet 200 - 800€ välillä vuokran jälkeen, riippuen siitä paljonko olet töitä ehtinyt tekemään.
Olet joko käyttänyt aina kaiken mitä olet saanut tai joutunut miettimään hyvin tarkasti mitä ostat ja milloin. Taloudellinen niukkuus on kehittynyt siihen pisteeseen, että tuntuu kuin se hallitsisi koko elämää. Sitä on kumminkin kestettävä, koska jaksamalla opiskelut loppuun saakka on tulevaisuutesi paljon kirkkaampi taloudellisesti.
Vuosien uurtamisen jälkeen tilanne on vihdoin muuttunut. Olet juuri valmistunut opinnoistasi ja löytänyt työpaikan. Tulosi tuplaantuvat kertaheitolla, vaikka saatkin matalaa palkkaa. V…

Jälleen Vincittiä, kerta hinta ei nouse

Kuva
Totesin taas eilen, että Vincit on tippunut alle 7€/osake. Päätin siis toimia. Ostin osaketta hintaan 72 kpl hintaan 6.96€. Edellinen ostokseni oli muistaakseni 7.20€/osakkeelta ja olin siihenkin hintaan tyytyväinen ja olen edelleenkin. Osakeomistukseni onkin noussut jo mukavaan 513 kappaleeseen. Seuraava tavoite 1000?
Ei osakkeita kappalemäärien takia osteta, mutta onhan siinä jotain omituisen tyydyttävää, kun omistaa satoja osakkeita yhdestä yhtiöstä ja jokaisen osakkeen arvo on reilusti suurempi, kuin yksi euro. Monelle 500 euroakin on jo mystinen rahasumma, varsinkin jos sen kerralla näkee. Ei ihme, että moni sijoittaja erehtyy ajattelemaan, että osakkeiden määrällä olisi jotain merkitystä. Niiden merkitys on täysin niiden kokonaisarvossa (ja ehkä hieman mielen tyydyttämisessä).
Miksi siis Vincit? Tuntuu, että olen kirjoittanut yhtiöstä päivityksiä viime aikoina lähes kyllästymiseen asti. Totuus kumminkin on, että en voi olla näkemättä potentiaali yhtiössä ja samaan aikaan aliarvost…

Mitä suomalaiset tienaavat ja paljonko siitä säästetään – Pohdinta suomalaisten taloudenhallinnasta

Kuva
**
Viime viikkojen aikana mediasta on löytynyt mielenkiintoista tietoa suomalaisten tuloista ja varallisuudesta. Tämä ”harvinainen” tieto, niin kuin iltapäivälehdet sitä nimittävät, kertoo eri tarinoita suomalaisista ja heidän rahankäytöstään riippuen siitä, miten tilastoja tulkitsee.
* Varoitus: Kirjoitus on tarkoituksella hieman provosoiva. Jos provosoidut helposti, etkä halua provosoitua, lopeta lukeminen tähän. *
Yleinen tapa Suomessa on nähdä, että pienellä palkalla ei voi elää eikä varsinkaan säästää ja jos tienaisi ”paljon” niin helppohan sitä olisi säästää. Se mitä paljon sitten tarkoittaa, nousee yhtä nopeasti, kuin palkkakin. Mitä enemmän tienaa sitä tietoisemmaksi tulee verotuksen vaikutuksesta. Jos alkuun tienasi esimerkiksi 2000€/kk ja ajatteli, että 4000€/kk olisi tarpeeksi suuri summa, niin sen saavutettua summa onkin jo muuttunut 6000€/kk.
Viime kuussa Elinkeinoelämän valtuuskunta määritti, että keskiluokkaan kuuluu suomalaisista 68%. Kuuluaksesi keskiluokkaan tulee tu…

Markkinat hermoilevat, osto Nordea

Kuva
Kirjoitin pari viikkoa sitten Nordeasta ja totesin kirjoituksen lopussa, että ostan Nordeaa jos se laskee alle 8.50€. Päädyin kumminkin ottamaan omasta neuvostani oppia, ajoittaminen ei kannata ja ostin Nordeaa 60 kappaletta hintaan 8.59€, reilu viikko sitten. Päättelin silloin, että en osaa ennustaa laskeeko Nordea vielä, mutta olen jo päättänyt haluavani ostaa lisää sen osakkeita. Päätin kumminkin varmuuden vuoksi ostaa osakkeita kahdessa erässä ja jäin odottelemaan mitä kurssi tekee ennen kuin ostin seuraavan erän.
Italian tilanteesta johtuva hermoilu aiheutti lopulta oivan mahdollisuuden ostaa alle 8.50€ hintaan ja sainkin ostettua 61 osaketta hintaan 8.29€ kpl. Nautin näistä markkinoiden ennenaikaisista hermoiluista. Sijoittajat tuppaavat yliarvioimaan markkinoiden merkityksen osakkeiden hinnassa ja aliarvioimaan yrityksen oman merkityksen sen hinnoissa. Pahimmillaan Italian tilanne johtaisi sen Euro eroon, mikä parhaimmassa tapauksessa halventaisi osakkeita hetkeksi, kunnes tilan…

EaaS - Everything-as-a-service

Kuva
Jos nykyinen markkinoiden suunta pitäisi summata yhteen käsitteeseen, se olisi todennäköisesti: “Everything-as-a-service”. Elämme aikaa missä kaikesta halutaan palvelu. Tai ainakin yritykset haluavat tehdä kaikesta palveluja. Kehitys on hyvin mielenkiintoinen ja se edistää tuotteiden tasoa, mutta siihen liittyy haittapuolia.
Kaikki tietävät mitä sana palvelu merkitsee. Monet eivät kumminkaan pysähdy miettimään käsitettä tarkemmin. Wikipedian mukaan: " Palvelu tarkoittaa taloustieteessä aineettoman hyödykkeen tuotantoa asiakkaalle.” Tämä on se määritelmä mistä lähestyn palvelua tässä kirjoituksessa. Palvelun moniulotteisuus on vaikea määritellä tätä tarkemmin, kun puhutaan markkinataloudesta. On myös hyvä eritellä palvelu ja palvelus. Palvelus, kun viittaa enemmän henkilön toimintaan ja yleensä ilmaiseksi. Palvelu taas ei ole ilmaista. Se saattaa vaikuttaa ilmaiselta, mutta sen tarkoitus on aina tuottaa, tavalla tai toisella.
Yritykset ovat heränneet yleiseen kulttuurin muutokseen, …

Onko sijoitetulla rahamäärällä väliä? – Pohdinta

Kuva
Usein kuulee sanottavan, ”en voi sijoittaa tarpeeksi, niin ei minun kannata sijoittaa”. Tämä on mielestäni lähtökohtaisesti väärä ajatustapa. Se onko järkeä sijoittaa pieniä summia kerralla ja onko järkeä sijoittaa, jos pystyy säästämään vain pieniä summia kerralla ovat aivan eri asioita. Jos pystyt säästämään vain pieniä summia, ei sinun tarvitse sijoittaa pientä summaa saman tien, voit myös kerätä useamman erän näitä pieniä summia. Yhdessä niistä tulee tietenkin suurempi summa. Tästä on moni kirjoittanut jo aikaisemmin. Kirjoituksen tarkoituksena onkin pohtia mitä eroa on pienillä ja suurilla summilla, vai onko niillä edes eroa, arvoa lukuun ottamatta?
Kirjoitin viime vuonna kirjoituksen Miten sijoittaisit miljoona euroa?. Kirjoitus on aina aika ajoin noussut viikon luetuimpien tekstien joukkoon, se selvästi siis kiinnostaa monia. Kirjoituksessa pohdin miljoonana euron sijoittamista, jos sellainen mahdollisuus tulisi eteen. Mietin kumminkin aina välillä kysymystä uudelleen: ”jos mi…

Nordea yrityksenä

Kuva
Aikaisempi kirjoitukseni sai minut miettimään: olisiko jo aika ymmärtää Nordean liiketoimintaa paremmin? Mistä Nordea saa rahansa? Mikä muu on vaikuttanut kurssin laskuun, kuin suuttuneet Ruotsalaiset? Miten Nordea aikoo vastata alan muutokseen? Entä onko muuta mitä tulisi ymmärtää?
Näihin kysymyksiin minulla oli ajatukseni, mutta tarkemmin kun asiaa alkoi pohtimaan, niin ei minulla oikeasti ole ollut ymmärrystä edes pankkien ansaintalogiikasta. Moni varmasti ajattelee, että pankit saavat rahansa lainoista ja siitä että ihmiset tallettavat rahansa pankkiin. No, kyllähän se on totta siinä mielessä, että osa pankin rahoista tulee siitä, mutta siinä ei varmasti ole koko tarina. Kurssien laskuun on tietenkin vaikuttanut heikentynyt tulos ja epävarmat näkymät Ruotsalaisten tunteiden lisäksi, mutta mistä nämä asiat oikeasti johtuvat? Ehkä helpoiten nähtävissä oleva syy on kumminkin Nordean järjestelmien uusimisrumba, mikä vaikuttaa positiivisesti alan muuttuessa. Mutta onko siinä kaikki mitä…